Suomalaiset ovat vuosi vuodelta huonommassa fyysisessä kunnossa ja tämä aiheuttaa ihmisten heikentyneen elämänlaadun lisäksi valtavan laskun yhteiskunnalle.
Valtioneuvoston vuonna 2018 julkaiseman tutkimuksen mukaan liikkumattomuus maksaakin Suomelle vähintään 3 miljardia euroa vuodessa, ja tämäkin luku on alakanttiin. Laskelmissa on huomioitu terveyden- ja sosiaalihuollon kustannukset, tuottavuuskustannukset, tuloverojen menetys, maksetut työttömyysturvaetuudet ja syrjäytymisen kustannukset.
.
Huono kunto näkyy väistämättä myös Oulun kaupungin taloudessa, sillä nykyisessä mallissa kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, jolloin kustannus lankeaa suoraan kaupungille.
Erityisesti suomalaisten nuorten miesten kunnon rapistumisen pääsee näkemään selkeästi puolustusvoimien julkaisemista kuntotestien tilastoista.
Esimerkiksi varusmiesten Cooper-testien keskitulos vuonna 1979 oli 2760m, kun vuonna 2020 se oli 2377m. Varusmiesten keskipaino vuonna 1992 oli 70,80kg kun vuonna 2020 se oli 78,10kg.
Minua kauhistuttaa jo ajatuskin, kuinka koronapandemian takia tehtyjen kokoontumisrajoitusten, etäkoulujärjestelyjen ja liikuntapaikkojen sulkemisten aiheuttama liikunnan vähentyminen tulee näkymään kuntotilastoissa tulevaisuudessa.
Kansalaisten huono kunto heikentää myös maanpuolustuskykyämme ja lisää turvallisuusuhkaamme. Tarvitsemme terveitä ja hyväkuntoisia reserviläisiä puolustamaan maatamme mahdollisen konfliktin kohdatessa.
Huono kunto näkyy väistämättä myös Oulun kaupungin taloudessa, sillä nykyisessä mallissa kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, jolloin kustannus lankeaa suoraan kaupungille.
Fyysisen kunnon rapistuminen on tietysti hyvin monisyinen yhteiskunnallinen ilmiö. Pelkästään jo työn luonteen muuttuminen ruumiillisesta työstä tietotyöksi aiheuttaa fyysisen kunnon rapistumista, eikä tällaisia luonnollisia yhteiskunnan muutoksia voi eikä tulekaan hillitä.
Kuntapolitiikassa meidän tulisi kuitenkin miettiä kaikki mahdolliset keinot kannustaa kansalaisia liikkumaan vapaa-ajalla. Kaupungin järjestämien liikuntapaikkojen tulee olla kunnossa ja aukioloaikojen sopia kiireisen kaupunkilaisen elämänrytmiin. Liikuntamahdollisuukset tulisi järjestää sen mukaan kuinka kaupunkilaiset aidosti haluavat liikkua. Esimerkiksi frisbeegolf on nykyisin todella suosittu laji, kaupungissamme on siihen hyvät puitteet eikä radan rakentaminen ole kallista, joten ratoja voisi aivan hyvin rakentaa lisää.
Kokoontumisrajoitukset ja liikuntapaikkojen sulkemiset esimerkiksi epidemiatilanteissa tulee pitää mahdollisimman lyhyinä ja järjestää palvelut mieluummin siten, että turvavälisuositukset toteutuvat, hygieniasta huolehditaan erityisen hyvin ja käyttäjiä otettaisi liikuntapaikkoihin sisään erillisinä ryhminä. Yksityiset liikuntapaikathan ovat olleet auki myös koronapandemian aikana.
Yksityisille liikuntapalveluiden tuottajille tulisi luoda mahdollisimman hyvät puitteet ja kannustaa yrityksiä käyttämään liikuntaseteleitä myös kaupungin palveluissa. Urheiluseurojen toiminta täytyy tehdä kaikin puolin mahdollisimman helpoksi.
Ihmisiä tulisi kannustaa liikkumaan luontoon. Meillä on ympärillämme todella mahtavia ja hyväkuntoisia luontokohteita, kuten Pilpasuon-, Sanginjoen- ja Kalimeenlammen luontopolut. Pidetään nämä kunnossa jatkossakin ja lisätään ihmisten tietoisuutta kohteista.
Luontokohteet ovat kuitenkin harmillisen kaukana ja minun haaveenani olisi, että luontoon pääsisi myös jokainen ilman autolla ajamista. Panostetaan myös lähempänä asutuskeskuksia oleviin lähiluontokohteisiin, esimerkiksi Kuivasjärven, Pyykösjärven, Kempeleenlahden ja Kuivasojan ympärillä, ja varmistetaan tulevissa kaavoituksissa, että asuinalueiden väliin jää mahdollisuus piipahtaa luonnossa.
Lähteet:
Jarkko Auno
Oulun kuntavaaliehdokas 2021 (kok.)