Sinäkin olet varmasti joskus tavannut ihmisen, jonka mielipiteitä et kerta kaikkiaan voi ymmärtää. Usein hänen mielipiteensä ovat niin eroavia omistasi, että ne saavat sinut suutuksiin jo ennen kuin keskustelu alkaa.
Vaikka se vaikeaa onkin, niin tulisi ymmärtää, että ihmiset näkevät maailman tyystin eri tavalla ja heidän ajatuksiaan ja mielipiteitään muovaavat niin menneisyyden kokemukset, omat tulkinnat maailman toiminnasta, elämänkatsomus kuin uskonnollinen vakaumuskin.
Myös eri mieltä olevien kanssa olisi pystyttävä keskustelemaan siten, että keskustelu pysyy asiassa, vaikka se ei helppoa olekaan. Todennäköinen lopputulema on, että kumpikaan ei ole muuttanut mielipidettään, mutta molemmat ovat mahdollisesti oppineet lisää toisen ajatusmaailmasta. Parhaimmillaan keskustelusta jää molemmille hyvä mieli.
Olenkin kauhistuneena seurannut nykymaailman menoa, erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa erityisesti tietyn ryhmän valtavirrasta eriävän mielipiteen omaavat saattavat kokea kohtuutonta kärsimystä pelkästään mielipiteidensä takia. Sivistyneestikin kantaa ottamalla saattaa saada osakseen kiroilua ja alatyylistä kommentointia tai kommentoija saatetaan eristää ryhmästä. Somessa onkin helppo painaa mykistä- tai poista ryhmästä -nappia, jonka jälkeen ihminen ikään kuin lakkaa olemasta.
Poliittisessa päätöksenteossa tulisi pyrkiä korjaamaan yhteiskunnan virheitä järkiperäisen keskustelun avulla ja löytää ratkaisu, joka tyydyttää molempia osapuolia riittävästi, jotta päätös on mahdollista tehdä. Samaa mieltä ei tarvitse olla eikä se ole useinkaan mahdollista.
Tämä on vaarallinen tie, sillä vain kantaa ottamalla voi vaikuttaa asioihin. Mikäli tietty ryhmä kokee oman asiansa niin tärkeäksi, että kieltäytyy totaalisesti ottamasta eriäviä mielipiteitä vastaan ja mykistämään vastapuolen, vie tämä epäitsekäs ajattelutapa meitä kauemmaksi aidosta demokratiasta. Huono keskustelukulttuuri koskettaa erityisesti mielipiteitä voimakkaasti jakavia aiheita, kuten esimerkiksi maahanmuutto, aborttilainsäädäntö, sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuus ja ihmisen vaikutukset ilmastonmuutokseen.
Olen viime aikoina törmännyt sanaan cancel-kulttuuri. Se on Yhdysvalloista meille lipunut nettiaktivismin muoto. Siinä eriävän mielipiteen omaava pyritään vaientamaan ja julkisesti nolaamaan, ja jopa hänen työelämäänsä saatetaan vaikuttaa, esimerkiksi ottamalla työnantajaan yhteyttä tai pyrkimällä nolaamaan työnantaja. Cancel-kulttuuri ei vielä pahemmin riivaa Suomea, mutta sen piirteitä leijuu meilläkin ilmassa. Tahdonkin katkaista tällaiselta kulttuurilta siivet heti alkuunsa.
Poliittisessa päätöksenteossa tulisi pyrkiä korjaamaan yhteiskunnan virheitä järkiperäisen keskustelun avulla ja löytää ratkaisu, joka tyydyttää molempia osapuolia riittävästi, jotta päätös on mahdollista tehdä. Samaa mieltä ei tarvitse olla eikä se ole useinkaan mahdollista.
Hyvä esimerkki nykypäivän huonosta keskustelukulttuurista on, kun oululainen poliisi ja laulaja Petrus Schroderus oli yhtenä vastuuhenkilönä kansalaisaloitteessa, jolla abortista pyritään tekemään laiton kaikissa olosuhteissa. Aloite kohdistui siis juurikin yhteen aiemmin mainitsemistani mielipiteitä jakavista aiheista ja Petrus sai osakseen kohtuutonta nettiraivoa. Hänellä on kuitenkin täysi oikeus mielipiteeseensä, perustuu se sitten kristillisen vakaumukseen tai maalliseen etiikkaan. Kyseessähän oli siis kansalaisaloite, eli yksi vapaan demokratian keinoista, jolla käytännössä kartoitetaan, löytyykö riittävästi muita samaa mieltä olevia.
Tahdon aitoa, sivistynyttä, luottamuksellista keskustelua ja yhteen hiileen puhaltamista. Eriävät mielipiteet, niin tunteita nostattavia kuin ne välillä ovatkin, on kyettävä ottamaan vastaan.
Sananvapaus on minulle sydämen asia.
Jarkko Auno
Oulun kuntavaaliehdokas 2021 (kok.)